Ihan alkuun, ennen ku unohdan (koska unohdin, ehdin julkaista tän kirjotuksenki noin viiden minsan ajaks, oumaikaad), niin kipeytin ranteeni ehkä töissä, ehkä saman illan piloxing-tunnilla, ehkä sen jälkeisillä kuntosaliharjotuksilla, , , Mutta ranne oli kipiä (yritäpä sulkee housujen vetskari vain vasenta kättä käyttäen. ei ollu kivaa. tai leikata juustoa leivän päälle. ou jeah.), sormetki turpos. Kipulääkettä, ihan sellasta normia, otin pari silloin torstaina, laitoin vähän Mobilatia ja apteekista äipän kaa käytiin ostamas rannetuki. Perjantaina sormet jo meni kiinni (ei siis ollu enää turvonnu) ja viikonloppuna käytin tukee vaan ku muistin...Mut tän viikon kahvakuula ja piloxing taitaa jäädä, ku en uskalla viel riskeerata rannetta, noi molemmat lajit kuitenki käy siihen vähän pahasti... :P

30e oli melkeen, mut aion säilyttää hyvin ja onhan sit vastaisuuden varalle... ja äiti makso ;)

 

Uusi työviikko alko - mutta mikä hauskinta, tää viikko on lyhyympi, ku on mikäliejokupyhäTorstaivapaa, ja meil on ma ja ti ensiapu1-kurssin koulutusta, ja keskiviikkona viel joku miitti ja kahvittelu töihin liittyen Kalliopirtillä. Kärköläläiset tietää paikan, mutta tiesivätkö sitä että siellä on nyt remontoitu, eli pääsen kattomaan että mitäs siellä on saatuka aikaan, kivaa :D Tuosta tuli mieleen etten oo vie-lä-kä käyny Opintien koululla, pyh...

Kalliopirtti, voi sitä...

 

Ensiapukoulutus (töiden puolesta) oli mukava, tai siis siel tuli tunne et oppii jotain, eikä oikeen tylsääkä voi sanoo olleen :P Opittiin (käytän tätä sanaa varoen, koska voiko sitä oikeesti viel muistaa jotain tilanteissa missä näitä taitoja oikeesti tarvis?!) aikuisen, lapsen ja vauvan hoitaminen silloin, jos ne on tajuttomia (ei herää mut hengittää) - eli kylkiasento ja ilmatiet auki; samojen elvyttäminen (ku ei herää eikä hengitä) - *selitys myöhempänä*; ja kuultiin myös yleisimmistä sairauskohtauksista - epilepsia, verensokerit laskee sokeritautisella, sydänkohtaus...; mut sit oli ihan vikaks lavastettu auto-onnettomuus, missä oli viis potilasta autossa, muut tarkkaili, ja mä sit olin auttajien (oliks meit 5 vai 6..) mukana. Mulle sattu sit autettavaks aikas hyvin kännistä esittävä papiksi vihittävä jätkä (kyl ne teologit tietää et millanen on olla känäs, hihih), josta en oikeen kuitenka osannu arvioida et onks se tosissaan vaan känäs vai oisko sil jotain vakavampaa - kukaan auttajista ei oikeen ottanu johtaja-asemaa, ni oli kauhee sekaannus ja huuto :/ Mä lopulta raahasin duden "autosta" ulos "penkereelle", sit tyypit autosta sano et "mitä se poika?!?!?", olin et joo, kunnossa on, ambulanssi tulee kohta, ei hätää. . . sit tajuttiin et siin mun sekä kuskia auttamaan menneen kirkkoherran jaloissa pyöri pojan torso - siis oltiin vaan vähän potkittu sitä pois tieltä tajuumatta et siin on oikeesti se poika (minkä kaa harjoteltiin elvytyksiä), ja sit se harjotus loppu. Et kai se juniori sit kuoli..noh, kurssinvetäjä sano kyl et tositosi harva sen rekisteröi, mut jäi aika outo maku suuhun tosta lopetuksesta..Oli niin avuton... Mut tolleen kai se on hyvä, siis et oli ite auttamas vaikkei auttaa osannuka, koska nyt kai niit vois miettii et mitä teki nyt ja mitä pitäis tehä oikees tilanteessa, ja siinä ei sitä poikaaka jätettäis naureskellen siihen makaamaan et "ai, mistäs toi tohon tuli?" X) Huominen viel jäljel, silloin opitaan kuulemma sitomaan valtiovuotoja ym ;) (aaahhahaaah "valtiovuoto", kuulostaa poliittiselta kriisiltä)

Tääki opittiin... vaik me tehtiin istualtaan polven päällä, koska siin tulee sit tuki itelleki...

 

Viikonloppuna oli hauskaa, vaikkei kamalan lämpöstä..missä on kesä?! No, huomiseks luvattu lämpöö...:) Perjantaina lähin Lahteen, mis mentiin Kipan kaa Netan tädille Maijalle & sen äijälle Kallelle :D Sinne tuli myös Netan veli tytskineen (siis yksikössä, ymmärsitte varmaan..). Hauskaa oli, ja viel lähettiin Dubliniin ja siitä Jaskaan, jossa pääsin tanssiinkin biisin tai kaks. Lauantaina tultiin Klään, kodin kautta kaarsin Netan mummon kämpille, mis sit Netan ja Maijan (Jouniki ilmesty illaks) kaa lauleskeltiin SingStaria pitkälle yöhön :D Baariin en sentään lähteny, ku halusin saada aikaseks asioita sunnuntaina - mut sunnuntain melkeen pelkästään pelasin Sims2:sta. Oikeesti, noin 10 tuntia,...Enkä ois lopettanuka ellei ois ollu pakko!! XD

...Pitää varmaan alkaa kesäkuuks Sims2-lakkoon, nimittäin aattelin lakkoilla ton alkoholin kaa, ku kiloja vaan tulee ja maha paisuu. . . eihän se käy päinsä, ku kohta pitäis vetästä jotain uikkaria päälle ja järveen juosta ;D Meitin allas on sur-ke-an (tulikohan tavutus tossa aivan varmasti oikein? hihhihih) näkönen, ku siel on jotain 20cm vettä mitä ehittiin sinne laittaa, ja se yläosa, mikä täytetään ilmalla ja mikä pitää allasta mukavasti kasassa (tai jotain), ni se on tyhjä... Noh, tänään tuol näköjään paistais aurinko, ni vois jopa mennä täyttään lisää ja samalla tutkailla et mistä vuotaa ilmat...

Tällänen joku se on...Nyt tosiaan toi valkonen reunus ihan tyhjänä, käääk! Kaks kesää vanha, siel oon sit koko ajan hellepäivinä - ellei Netan ja Kipan kaa ajella Hämeenkosken piitsille ;D

 

Vieläkö jotain? Mulla voi olla aika paljon asiaa tiistai-iltana, mut en kauheesti netissä jaksa heilua, ni saatte kuulla sit myöhemmin... Vinkki: se liittyy matkasuunnitelmiin... ;) (tiistaina eli huomena tulee palkka, hih!)

Luin gradu-kirjan jatko-osan. Tutkin siis Alan Duffin Once Were Warriors -romaania; nyt luin Soturin varjo -kirjan. Lahen kirjastos ei ollu ku suomennettuja maorikirjailijoiden kirjoja ja niitäki tasan kolme. Tai siis neljä eli toi mun gradukirjaki. Mut tollasesta tarttuu sellanen tietty puhe-/kirjotustapa...Lyhyitä lauseita. sanoja. piste. Ei se enää, mut koiralenkillä aloin aatella siten. Outoo... Samalla lenkillä huomioin pizza-pilviä ja aattelin muitaki asioita, joita pitäis varmaan kirjottaa oikeesti ylös, ku niit vois sit joskus käyttää vaik omassa romaanissa... ;D jos eläkeiällä vaik sellasen väsäisin. Mut ku ei tuu kirjotettuu :/

Herra Jake Heke :) Kirja alko vähän sillai et ääääh, miks tää on tälläi, viime kirja päätty positiivisesti ja taas tää on samas alkkis-tilanteessa, siis nää hahmot noin yleisesti . . . mut sit Duff osas taas päättää sen kirjan sellaseen toivoon ja mahdollisuuksiin (välttäen kuitenki Hollywood-sokeroinnin eli et kaikki ois nyt niin hyvin ja kaikki onnellisii ja pyh), et hyvä fiilis siit jäi. Aloin lukee nyt seuraavaa, toisen maorikirjailijan kirjaa, se taas luottaa tosi paljon siihen kulttuurin mystillisyyteen (öh, väärä sana ehkä mut kuitenki...), eli luvassa jotain aivan erilaista.. Viel ois Valasratsastaja sen jälkeen, rakastan sitä leffaa ni vähän jännittää et toimiiko kirja miten... :P Muuten, haluun NIIIIN nähä ton kuvan leffan!!

 

Mut nyt en tätäkä jaksa kirjottaa. Lisäsin väleihin taas netistä ryöstettyjä kuvia, koska mä mitään jaksa porukoiden kameralla alkaa kuvata ja siirrellä....enkä vieläkä oo hankkinu johtoo siihen kännyyn, jolla kyl aina välillä niitä kuvii sit napsutan. Mut myöhempään, moro, Xaila kuittaa. Nyt lopuksi viel elvytysohjeita...

 

 

 

 

*eli elvytys* (vastuulauselma: hei, mä toistan niitä juttuja mitkä muistan vielä, voi tulla virheitä, käypäs kuule ensiapukurssi ni opit varmaan paremmin) - aikuiselta: ku ei herää olkapäistä ravistelemalla ja "huutamalla", ni eka soittaa 112, sit niiden pyynnöstä tarkistaa et hengittääkö (poski vaan suun&nenän eteen ja samal kattoo et nouseeko rintakehä). Rintakehästä etit keskikohdan, kämmen (se ranteen-yläpuolinen-osuus vain) siihen ja toinen päälle avuks painamaan, ja suorin käsin että tulee mahdollisimman paljon omaa painoa avustamaan. Tehtiin 30 nopeaa painamista, kuitenki sillai et rintakehä ehtii sielt nousta vähän ("mäntämäistä painamista" tms kurssivetäjä sano). Sit toisella kädellä leuan alta kiinni ja pää takakenoon, toisella kädellä otsasta tukea ku pidät sormenpäillä sieraimia kiinni. Kaks puhallusta, ne oli vaikee kattoo et miten paljon voi/pitää puhaltaa... Sit taas 30 painallusta, 2 puhallusta, kunnes ensihoitajat saapuu. Jos kyseessä on joku kamala spurgu ni ei tarvi ihan pakosti puhaltaa, tärkeää on kuitenki uskaltaa mennä paikalle ja painella. JOS tää on vedestä raahattu, ni ennen ekoja 30 painamista teet viis puhallusta (kato että rintakehä kohoaa).

- lapselta (n. 2v-8v): viis puhallusta eka, sillai et toisella kädellä pidät leukaa ylhäällä ja toisella (otsaan tukien) pidät sieraimet kiinni. Sitten ne 30 painallusta rintakehän alaosaan. Eli senhän tuntee aikas helposti et mistä se luu alkaa, eli sen päältä sit. Samalla lailla, käden pienellä osalla vaan, sormetki sojottaa ylös jolloin se on voimakkaampi, mut lapsella painellaan vain yhellä kädellä! (Ja joo, ymmärrän sanojen toiset merkitykset mut yritetään ees hetki leikkiä vakavaa!...). Eli olkapäiden heilutus ja yrittää herättää, tutkii posken suun&nenän eteen laittamalla et hengittääkö, sit 5 alkupuhallusta, 30 painoa, 2 puh, 30 pain, 2 puh - eli perjaattees kaks kertaa tekee elvytyksen ja sit vasta soittaa 112, siis jos yksin on ollu - muutenhan joku muu voi soittaa, laittaa sen kaiutukselle ni hätäkeskustyyppi kuulee ku lasket 30 ja osaa neuvoa esim nopeudesta...

- vauva: tässäkin viisi alkupuhallusta, mut sillai et toisella kädellä nostaa leukaa, mut sit nenää ei tartte tukkia koska puhaltajan suu menee vauvan suun ja nenän ympärille. Sitte etitään taas rintalastan alaosa, johon kahdella sormella painetaan se vikkelä 30 kertaa, sitten taas 2 puh, 30 pain, 2 puh, ja sit 112. Näin. Tämän opin tänään X) Niin ja vauvalle sais puhaltaa vain "suullisen", ettei esim keuhkot puhkee :/ Eli jos otat suun sillai melkeen täyteen ilmaa (ei mitään kauheen syvää hengitystä kuiteska ja hamsteriposkia) ja sit päästät ulos, ni se ois kai se "suullinen"... :P