Wuhuu! Tässä kuussa seikkaillaankin ihan urakalla! :D

Tänään on maanantai, toinen päivä. Eilen kävin lenkkeilemässä Tiian kaa Rantakylän ostarille ja takasin kämpille joen toisen puolen kautta (piti käydä ostamassa vähän maitoa). Tänään sitten menin kouluun ja vietin ihan kivan tunnin istuen yliopiston kirjastossa ja lukien yhtä koulukirjaa. Noh, sitten piti mennä tunnille, mutta Jani (joka on mun kanssa siel tunnilla) ja Annika (joka on ehkä joko käyny sen tai kuullu siitä) paljasti että haah, siellä pitääkin sitten lukea jotain ääneen, enkuksi.

Whaaat?! Stop. Laitoin jalat tukevasti maahan ja otin kouraisuotteen portaidenpielestä, enkä suostunu meneen tunnille. Ei. Mähän en ala mitään sanomaan tai lukemaan ääneen enkuks tunnilla, no en tod. ;o

... J ja A yritti mua vääntää mukaansa mut lopulta lähdin pakoon - kuin pieni lapsi... Mut kuka mua on muka väittänykä aikuiseks? Ja miten niin opiskelen enkkua ja musta pitäis tulla ehkä enkunope joskus mut en uskalla puhua enkkua luokkatilanteessa? ...Noh, vihoissani (itsesäälissä?) lähin sit käveleen kotiin, paitsi sit hiljensin vauhtia ja päätinki kiertää vähän pitemmän kautta. Menin ekaa kertaa ikinä jäädytetyn kentän ohi, jossa oli muutamia poikia ja jotain isiä pikkulastensa kanssa pelaamassa lätkää. Olin ihan ihmeissäni sen jääkentän koosta, ja eilen Tiialle sanottu "kai tää luistinten osto jää sit vaik ens talveen" taitaa mennä kumoilleen... Tai ehkä ei, koska nyt ei sais kyl laittaa mihkään turhuuteen rahaa...

Kävelin myös pitemmälle, jotain katuja pitkin jotka kyl tiedän, mut en oo tätä ennen ehkä käppäilly just niitä korttelinpätkiä. Ihastelin korkeita puita (ku katto ylös niin näki vaan latvat ja sinisen taivaan, ja pysty aatteleen että ehkä oli maalla, mutta sitten laski taas katseen ja näki laatikkokerrostalot ja oli takasin tässä kaupungissa...). Joo, sisäinen monologi virtas enkuks jatkuvasti. Vitsi jos ois ollu nauhuri ni oisin saanu aika hienon novellin puhuttua :D Paitsi ainoo suomalainen ajatus oli "älä nyt tuu mun päälle" jonka ajattelin autolle, ja sitte taas enkuks vaistomaisesti jatkuu et miks toi piti olla suomee... Jep, varmaan TOOOSI mielenkiintosta lukee hullun naisen ajatuksenjuoksusta XD

 

No, kerrotaanpa sitten niistä seikkailuista jo! :D

Eli ylihuomenna keskiviikkona lähetään Jennan, Sepon ja Jennan kaverin Annen kanssa Silja Linen risteilylle Ruotsiin! :D Kahen yön laivamatka ja päivä naapurimaassa, jossa mahollisesti tavataan yks Jennan ruotsalainen kaveri.

Tää risteily oli kai Jennan uusseelantilaista kamuu varten, jonka piti tulla maanantaina eli tänään Suomeen, mut ei siitä sitte kuulluka (lukekaa kohta miten ulkomaalaiset mutkin petti). Ois ollu kiva tutustuu sen maalaiseen, ja puhuu enkkuu, mut luulen et meil on ihan (tosi!) hauskaa näinkin! :D Seppo siis pyydettiin joukkoon mukaan vasta tänään uusseelantilaisen loistaessa poissaoloaan (tai Jenna pyys kun aamulla istuivat Humpalla). ...Harmi, kun tää ei ole nyt se risteily josta ollaan isommallaki kaveriporukalla haaveiltu, mutta toisen kerran sitten!... 8]

Sitten toinen seikkailu jota ootan ihan älyttömästi (ja samalla pelkään ehkä myös hieman), eli lähtö IRLANTIIN! X)

Meen sinne Sonjan kanssa 16.päivä maanantaina, ja seuraavana maanantaina takas Suomeen. Mehän tosiaan sovittiin Puolassa ollessamme viime Pyhän Patrikin päivänä slovenialaisen Jasnan kaa, että vuoden 2009 Patrikin juhlinnat ois sitte Irlannissa!! ...Mutta, mutta, Jasna sitten sunnuntaina ilmoitti ettei se ehkä tulekaan, kun ei ollu varannu lentoa ajoissa ja ne on vaan kallistuneet ne hinnat. Noh, voisin sanoo et I told you so mut eihän se tätä tilannetta taida auttaa.. Nyt Jasna ja ranskalainen Gaelle miettivät kovasti tuloaan, mutta jos ei jompi kumpi tai kummatkaan pääse, niin meillä tulee olemaan Sonjan kaa kivaa ihan kahestaankin! Heheheh XP Ja kaikkien niiden irlantilaisten kanssa jotka uskaltautuis juttelemaan meille ulkomaalaisille.

Juu, onhan siellä niitä irkkulaisia kavereitaki; Kelly, Damian, ja muut, mutta ne tyhmelit eivät oo tajunneet kutsua meitä luokseen nukkumaan! ...Siis ihan älytöntä, hävytöntä ja loukkaavaa, koska jos mun kaveri ulkomailta ois tulossa, niin mä kyl suunnilleen suunnittelisin koko matkan niitten kaa ja tarjoutuisin majottamaan sekä auttamaan junien ja muiden kattelussa. Ja matkustelemaan Suomessa niitten kaa. Mut jos toiset vaan sanoo et "joo, kiva nähä" meitin pitkiin maileihin (joissa ei ollu suoraa pyyntöä et voisitteko majoittaa), niin oma vikansa. *purkaa vihaa blogin kautta, ehkä...*

Noh, meitin (Sonjan ja mun) suunnitelma on vasta tämä:

Irlantiin maanantaina tosiaan iltapäivällä, Dublinin lentokentälle. Sieltä otetaan bussi suoraan Galwayhin, koska Jojen irkunkävijät on sitä kaupunkia suositellu (sen on paras sitten olla hyvä, grr!) :P Siellä meille kahelle on varattu ekaks yöks hostelli.

Sitten pitäisikin siitä lähtien mennä vaan oman mielen mukaan; jäädä kaupunkiin vaikka toiseksi yöksi tai lähteä Limerickiin moikkaamaan irkkututtavia. ...Pitää varmaan kyl varata toinenki yö jo hostellissa, vaikka tuolla ekan yön paikassa oli jo ma-ti bookattu täyteen... Heheh, ollaan sitten puistonpenkillä X)

Jep. Huoh. Tunnen olevani täysi (vielä pari päivää ja sit saa nauttia laiva-aamiaisen eikä pakastimesta sulatettua vetistä jauhelihaa ja tylsänmakusta spagettia), ja samalla jotenkin plääh. Ehkä se on se tylsänmakunen spagetti joka tekee musta pläähn.

Tai jotain.

Nyt voisin tehdä miljoona muutakin, tärkeämpää asiaa, mutta menen tuohon sängylleni lukemaan LonelyPlanet Irlanti-opusta ja miettimään matkaa.

Mitä muuta voisin tehdä:

- lähettää kesätyöhakemuksia (en oo yhtäkään lähettäny vaik oon jo kattonuki kaikenlaisia valmiiksi! miksei ne hakemukset täytä itteään?!)

- tehä lukusuunnitelman (kokeen lähestyy ja pitäis tehä joskus kirjatenttejäkin ja ja ja opiskella ahkerasti)

- budjettisuunnitelman (ööö---- laivamatka ja päivä Tukholmassa SEKÄ ulkomaanmatka?! ja vuokra. ja ruoka. ja junamatka Treelle ja takasin Sonjalle ja lentokentälle...)

- käydä peseen kattila jossa on juustojämiä mun aika yököttävästä ruoasta..

Mutta sitten kun saan taas tuet eli rahaa niin ostan: jauhelihaa, perunoita, ruokakermaa. Keitän perunat ja lopuksi vielä hetken ruokakerma&vesi-nesteessä. Pilkon ne vuokaan ja lisään sekaan paistetut ja maustetut jauhelihat. Sekoitan, ja kaadan päälle ruokakermaseoksen. Laitan uuniin noin tunniksi 175 asteeseen. Syön ja ahmin ja nautin. Uuuuuh (kiitos Sanna ohjeesta!)