"Ajattelin, että tulipalo säästää minut häiltä", mies kertoi poliisien kuulustelussa. (---) Miehen käytös oli muutenkin saanut omituisuudellaan lähipiirin kulmakorvat kohoilemaan.
Helsingin Sanomien nettiuutinen

Elämänmuutos / rahaa palamaan!

Eilen söin aivan liikaa. Ensinnäkään en syönyt päivällä oikeastaan mitään, niin nälkä kasvoi iltaa kohden. Lopulta en kestänyt enää, mutta koska olin liian kiireinen kokkaamaan sillä hetkellä, laitoin vain pari patonkia uuniin. Kohta söinkin toisen niistä tuorejuustokerroksen kera.
Sitten sain aikaa ja energiaa kokkailuun - tein riisiä jauhelihan kera, ja söin toisenkin patongin seuraksi.
Jälkiruoka myöhemmin illalla oli noin puolikas tai ehkä kaksi kolmasosaa jäätelöpaketista, johon sekoitin Turkinpippurirouhetta.
Sitten, arvatenkin, tuli ihan kamala olo ylisyöpöttelystä . . . noh, selvisin siitä makaamalla pimeässä, peiton alla, ja lupaamalla itselleni että ei enää, ei enää koskaan! Heheh, sama juttu pahana krapulapäivänä, eikö? - Mitäs sitten? Onko kukaan lopettanut juomista krapulan hellitettyä?

Luin pari päivää sitten naistenlehdestä artikkelin, jossa työssäkäyvä nainen piti ruokapäiväkirjaa viikon ajan. Joku asiantuntija sitten tarkisti naisen ruokatavat, ja painosti erityisesti sitä, että kannattaa syödä pieniä aterioita n. kolmen tunnin välein.
Tänään sitten kokeilin sitä.
Tai kokeilen vieläkin. Ja joogaa illemmalla. Luvassa myös alkoholiton peli-ilta tässä lähellä. Sinne aion ottaa omenan mukaan, ettei tule syöpöteltyä sipsejä ja muita.

... Jos onnistun tavoitteessani, voin kehua siitä täällä. Toivottavasti näin käy!

Kävin myös shoppailemassa tässä muutaman päivän aikana! Varsinkin lauantaina kulutin ihan kamalia summia! ;D Ostin vihdoinkin kaikki puuttuvat / vanhoiksi menneiden korvaavat meikit, sekä jotain tarpeellista kuten kosteusvoidetta yms. Hankin myös vihdoin kivan hajuveden, josta olen haaveillut kesästä lähtien (ainakin). ...Anttilasta tuli ostettua myös viimeiset halpis-DVD:t; tällä kertaa panostin animaatioihin!

Anttilassa haaveilin myös sisustamisesta. Nappasin jo mukaani melkein-myrkynvihreät, läpinäkyvät, samettikuvioiset verhot. Muutettuani pieneen huoneeseeni haaveilin rikkaasta, itämaisesta lookista sisustuksessa - nämä verhot olisivat luoneet sitä tunnelmaa. Löysin myös ihanan ison peilin, joka olisi väriltään sopinut ideaani, eikä se maksanutkaan kamalasti, varsinkin kun olisi ollut ensimmäinen peilihankintani. Anttilasta olisi löytynyt kivoja sohvatyynyjäkin, mutta päiväpeite, jonka haluaisin peittämään nykyistä, sinipintaista sohvaani, tulisikin maksamaan sitten 100 euron molemmin puolin.
Noh, tähän realiteettiin haaveiluni sitten tyrehtyi, ja vein verhot takaisin alekoriin. Järkeilin, ettei ole kivaa hankkia paria pientä sisustusartikkelia, jos muu huone sitten ei sopisi kuvaan. Matotkin pitäisi vaihtaa, enkä tietäisi mihin nykyiset sinisävyiset laittaisin.
Päätin miettiä sisustusta uudestaan vasta kun olen töissä, minulla on varaa ostaa päiväpeite tai pari, ja asustan isompaa huonetta. Eli noin 30 vuoden päästä! ...Noh, siihen mennessä voin lohduttautua sillä totuudella, jonka Hanna sanoi tupari-illanvietoissa; tämä mun huone onkin ehkä liian pieni sellaiseen rikkaaseen sisustukseen. :)

Hei nyt alkaa ohjelma! Gotta run!